Kahden teoksen tarina
Akseli Gallen-Kallela, yksi Suomen merkittävimmistä taiteilijoista, on maalannut kaksi erilaista versiota Sammon taonnasta.
Ensimmäinen on maalaus, joka kuvaa Kalevalan kertomusta Sammon luomisesta, ja ja toinen on kattomaalaus Kansallismuseossa, joka on kopio taiteilijan aikaisemmasta freskosta.
1. Sammon taonta (Maalaus)
Teoksen tiedot:
- Nimi: Sammon taonta
- Tekijä: Akseli Gallen-Kallela
- Valmistuspaikka: Vehmersalmi
- Valmistumisvuosi: 1893
- Taiteenlaji: Mytologiamaalaus
- Teostyyppi: Maalaus
- Materiaali: Öljyväri ja kangas
- Mitat: 200 cm x 152 cm
- Kokoelma: Kansallisgalleria (Ei esillä Helmikuussa 2024)
2. Sammon taonta (Kattomaalaus)
Teoksen tiedot:
- Nimi: Sammon taonta (Kattomaalaus)
- Tekijä: Akseli Gallen-Kallela, lisäksi Jorma Gallen-Kallela ja apumiehiä.
- Valmistuspaikka: Kansallismuseo
- Valmistumisvuosi: 1928
- Taiteenlaji: Fresko
- Teostyyppi: Kattomaalaus
- Materiaali: Kalkkimaali
- Sijainti: Kansallismuseo (kopio)
Kalevalan sydämessä
Sammon taonta on yksi Kalevalan tunnetuimmista ja kiehtovimmista tarinoista, joka on innoittanut lukuisia taiteilijoita, kirjailijoita ja musiikintekijöitä vuosien varrella. Akseli Gallen-Kallela on vain yksi monista, jotka ovat lumoutuneet tästä tarinasta, mutta hänen tulkintansa on epäilemättä yksi vaikuttavimmista.
“Ilmarinen alkoi työhön, mutta sepän paja sekä kaikki työkalut puuttuivat.
Palkeet ja ahjo valmistettiin, seppä asetti tarveaineet ahjoon ja valmistus alkoi.
Ensin valmistui kuitenkin kaunis kultajousi. Ilmarinen katkaisi sen ja heitti tuleen.
Toiseksi valmistui vene, kolmantena kultainen lehmä, sitten aura.
Nämä kaikki seppä heitti takaisin tuleen. Kolmantena päivänä alkoi valmistua sampo.”
Sammon taonta – Kansankertomus
Kalevalan kertomuksessa Sammon taonta alkaa, kun Pohjolan emäntä Louhi vaatii Väinämöiseltä, Ilmariselta ja Lemminkäiseltä Sampo-nimisen taikakaluksen vastineeksi Pohjolan tyttären kädestä. Sampo on ihmeellinen esine, joka tuo onnea ja vaurautta omistajalleen. Se on niin arvokas, että sen omistuksesta käydään myöhemmin suuri taistelu.
Ilmarinen, seppä ja mestaritakomo, suostuu lopulta takomaan Sammon. Hän luo sen taontapajassaan, jossa hän takoo ja laulaa, kunnes Sampo syntyy, jossa on mylly, joka jauhaa viljaa, suolaa ja kultaa. Taonta on vaativa ja vaarallinen prosessi, mutta lopulta Ilmarinen onnistuu luomaan tämän ihmeellisen esineen.
Symboliikka ja merkitys
Sammon taonta symboloi luomisen prosessia, ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä taiteen ja kulttuurin merkitystä yhteisölle. Sampo itsessään edustaa vaurautta, onnea ja hyvinvointia, mutta myös sen haavoittuvuutta ja sitä, kuinka kallisarvoiset asiat voivat olla sekä siunaus että kirous.
Gallen-Kallelan tulkinnat Sammon taonnasta heijastavat sekä tarinan alkuperäistä voimaa että taiteilijan omaa näkemystä suomalaisesta identiteetistä ja kulttuurista. Hänen teoksensa ovat vahva muistutus siitä, kuinka tarinat ja myytit voivat muovata kansakunnan identiteettiä ja inspiroida sukupolvia.
Itsenäisyyden symbolina
Sammon taonta ei ole vain yksi Kalevalan monista tarinoista; se on syvällinen kertomus suomalaisesta sisusta, luomisen voimasta ja kansakunnan yhtenäisyydestä.
Se kuvastaa suomalaista peräänantamattomuutta, pyrkimystä parempaan ja halua suojella ja vaalia sitä, mikä on meille kallisarvoista.
Akseli Gallen-Kallelan maalaukset Sammon taonnasta ovat paljon enemmän kuin pelkkiä kuvituksia vanhasta tarinasta. Ne ovat voimakkaita ilmaisuja suomalaisesta identiteetistä, ylpeydestä ja peräänantamattomuudesta. Gallen-Kallelan teokset kertovat tarinaa kansakunnasta, joka on rakentunut myyttiensä ja tarinoidensa varaan, ja joka yhä ammentaa voimaa ja inspiraatiota näistä kertomuksista.